• Energy Research
• Open Access close
• Closed Access close
• Restricted close
• Finnish close
• Energy Research close

Tuotantotilastointiin osallistuvien tuulivoimaloiden tuotanto oli 85,8 GWh (44 MW) vuonna 2003, mikä vastaa noin 0,1 % Suomen vuoden 2003 sähkönkulutuksesta. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 52 MW vuoden 2003 lopussa. Suomen tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä pieni verrattuna muihin EU-maihin. Euroopan tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2003 lopussa 28634 MW, josta vuoden 2003 aikana asennettua uutta kapasiteettia on 5384 MW. Suomessa tuulivoiman edistäminen tapahtuu osana kansallista ilmastostrategiaa, jota toteutetaan Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman avulla. Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi 500 MW tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2010 mennessä. Tuulivoimaa tuetaan sähköveron palautuksen verran, 0,68 e/kWh, ja lisäksi uudet tuulivoimainvestoinnit voivat saada investointitukea enimmillään 40 % investoinnista. Investointituen suuruus päätetään projektikohtaisesti. Vuosi 2003 oli keskimääräistä heikkotuulisempi. Ilmatieteen laitoksen laskemien tuotantoindeksien mukaan tuulivoimatuotanto oli Pohjanlahdella 87-101 %, Ahvenanmaalla 86 % ja Suomenlahdella 82 % pitkän aikavälin keskimääräisestä tuotannosta. Vertailujaksona käytetään vuosien 1987-2001 keskimääräistä tuotantoa. Tuulivoimalaitosten tekninen käytettävyys vuonna 2003 oli kohtuullisen hyvä, 95 %. Käytettävyyttä laskivat hydrauliikka-, jarru- ja käätöjärjestelmäviat. Suomen tuulivoimalaitosten keski-ikä oli vuoden lopussa 6,3 vuotta. Vuosiraportti sisältää laitosten tuotanto- ja käytettävyystietojen lisäksi yhteenvedon vika- ja häiriötilastoista vuodelta 2003.

Tässä raportissa on esitetty päästöissä esiintyvien aldehydien, ketonien ja yksirenkaisten aromaattisten hiilivetyjen näytteenotossa ja analytiikassa käytettäviä menetelmiä. Näitä on testattu myös energiantuotannon päästömittauksissa. Aldehydien ja ketonien näytteenottoon on käytetty menetelmiä, joissa savukaasua on johdettu liuoksen läpi. Analysoitavat yhdisteet muodostavat liuoksessa olevan reagenssin kanssa pysyvän johdoksen, joka analysoidaan nestekromatografisesti. Liuoksen sijasta voidaan käyttää kiinteää materiaalia, joka on päällystetty reagenssilla. Yhdisteet uutetaan ennen varsinaista analysointia. Tutkitut mittausmenetelmät antavat poistokaasujen aldehydisisällön laadullisesta päästöstä tietoja, joista voi olla hyötyä esimerkiksi ongelmatilanteiden selvittelyssä. Menetelmien antamiin, määrällisiä päästöjä koskeviin tietoihin tulee suhtautua varauksella. Yksirenkaisten aromaattisten yhdisteiden analysoimiseksi voidaan savukaasusta ottaa näyte kaasutiiviiseen säiliöön tai rikastaa yhdisteet adsorptio- tai absorptioaineeseen. Yhdisteet analysoidaan erilaisilla detektoreilla varustetuilla kaasukromatografeilla tai kaasukromatografi-massadetektoriyhdistelmällä. Tutkimuksessa pyrittiin soveltamaan kannettavaa kaasukromatografia savukaasujen in-line-analysointiin. Menetelmä soveltuu parhaiten päästökohteeseen, jossa prosessi ei aiheuta päästöissä olevien yhdisteiden koostumukseen muutoksia. Energiantuotannon päästöissä on runsaasti muuttujia ja erilaisten yhdisteiden pitoisuudet vaihtelevat paljon.

Unihäiriöiden hoitoon käytettävä lääke saattaa joskus huonontaa unta ja päivävireyttä entisestään. Bentsodiatsepiinit korjaavat unen kokemisen häiriötä mutta vähentävät syvää unta ja pahentavat uniapneaa. Monet masennuslääkkeet vähentävät REM-unta, jonka määrä onkin masennuksen yhteydessä lisääntynyt. Osa masennuslääkkeistä lisää heräilyä, vähentää syvää unta ja lisää yöllisiä jalkaliikkeitä. Osan lääkkeistä vaikutukset uneen ovat päinvastaisia käytettäessä hyvin pieniä ja suuria annoksia. Sykevälivaihtelun ja palautumisen mittaamisesta erilaisilla älylaitteilla on tullut suosittua. Univaiheprofiiliin ja sykevälivaihteluun perustuvat analyysit eroavat aina jonkin verran toisistaan, ja ero suurenee, jos potilaalla on käytössä lääkitys, joka vaikuttaa vain jompaankumpaan. Masennus ja osa masennuslääkkeistä vähentävät sykevälivaihtelua. Myös psykoosilääkkeet, opioidit ja beetasalpaajat vaikuttavat uneen ja sykevaihteluun. Peer reviewed

Pineh-menetelmä on prosessien lämpöenergian käytön analysointi- ja suunnittelumenetelmä. Se soveltuu parhaiten runsaasti lämpöenergiaa käyttävään prosessiteollisuuteen. Pineh-menetelmä tarvitsee lähtökohdakseen tutkittavan prosessin aine- ja energiataseet. Näistä taseista kootaan kaikki jäähtyvät ja lämpenevät virtaukset systemaattiseen tarkasteluun, jossa virtauksista muodostetaan prosessin sisäisen lämmönsiirron mahdollisuuksia kuvaavat kuumavirtaus- ja kylmävirtauskäyrät. Pineh-menetelmän avulla prosessin kaikkia lämmönsiirtotapahtumia hallitaan yhtenä kokonaisuutena. Menetelmällä voidaan määrittää prosessille taloudellisesti optimaalinen lämmönsiirrinverkosto siten, että lasketaan termodynamiikkaan ja taloudellisiin reunaehtoihin perustuva energiankulutustavoite ennen verkoston suunnittelua. Menetelmää voidaan käyttää myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon suunnitteluun sekä lämpöpumppujen sijoituksen optimointiin. Pineh-suunnittelussa käytetään apuvälineenä tietokoneohjelmia ja graafisia kaavioita. Pineh-suunnitteluohjelmilla voidaan muodostaa prosessivirtauksista kuuma- ja kylmävirtauskäyrät sekä lisäksi laskea energiankulutustavoitteet. Lämmönsiirrinverkoston suunnittelussa käytetään ristikkoesitystä, jonka avulla on joustava esittää verkoston topologiaa suunnittelun varhaisvaiheessa.