• Energy Research
• FI close
• Finnish close

A preliminary study of the content and regional variation in the activity of nature-based entrepreneurship was launched in 1999, coordinated by the Agricultural Research Centre of Finland and in cooperation with the Institute for Rural Research and Training of the University of Helsinki. The publication at hand is concerned with the part evaluating the network and cluster economy of nature-based entrepreneurship. The significance of such a study is enhanced by the fact that the process started in Finland with cluster funding and support of the cluster programme of the Ministry of the Environment. The concepts of networking, network economy and cluster economy are linked to the realisation of the programme. However, these concepts have not been defined further either in the general discussion or in national economic, regional or social research as a whole. This is especially true for small-scale entrepreneurship and its link to other regional or social economy and to environmental policy in a new operational strategy, such as nature-based entrepreneurship. In Finland, the use of natural resources is controlled by large clusters. The network economy is nature-based entrepreneurship centres on small enterprises and is more efficient in its own operational environment, in local and often communal structures, than required by the operational environment of a large cluster. In addition, the large clusters are forced to concentrate to an increasing degree on their core business, which leaves ample space for a network economy. This is where nature-based entrepreneurship should aim. In this process, the economy of work and entrepreneurship is linked to the local market on the local level, not to arbitrary combined market entities, which may in the future cease to have a real counterpart in a global economy. The experience gained in the preliminary study recommends setting up the nature-based entrepreneurship cluster in a way relying more on operational models for small scale entrepreneurship known from rural history and ...

v ; ok

v ; ok

Sähköajoneuvojen voimakas lisääntyminen vaatii latausinfrastruktuurin kehittämistä. Latausinfrastruktuurin kehittämistä voi kuitenkin rajoittaa sähköverkon kapasiteetin riittämättömyys. Toisaalta latauspalvelujen laadun pitää olla entistä parempaa, kun sähköajoneuvojen määrä kasvaa. Tämän työn tarkoituksena onkin siis esitellä mitä mahdollisuuksia näiden parantamiseen energiavaraston integroiminen latausjärjestelmään tuo ja mitä asioita tällaisen integraation toteuttamisessa on otettava huomioon. Käytännön toteutusta varten tässä diplomityössä tehtiin kirjallisuuskatsaus eri energiavarastoista, latausratkaisujen topologiasta, sekä erinäisistä standardeista ja ohjeistuksista mitä toteutuksessa on otettava huomioon. Lisäksi etsittiin eri hyödyt ja haitat sekä tehtiin kannattavuuslaskelmat saavutettavissa olevista tuotoista investoinnin reunaehdon löytämistä varten. Energiavarastoja on monenlaisia ja niiden ominaisuudet sekä koko vaihtelevat. Energiavaraston ja latausratkaisun integraatiossa pieni koko on edellytys, sillä käytettävissä oleva tila saattaa olla rajallinen. Tämän takia tärkeimmät ominaisuudet energiavarastoille ovat ominaisenergian ja -tehon määrä sekä energia- ja tehotiheys. Lisäksi huomiota on hyvä kiinnittää elinikään ja turvallisuuteen. Nämä kriteerit täyttävät parhaiten akut, vauhtipyörät ja superkondensaattorit. Akkuja käsiteltiin tarkemmin, sillä eri akkuvaihtoehtoja on useita erilaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat paljon. Edellä mainitut kriteerit täyttävät parhaiten NMC- ja LFP-akkukemialla varustetut litiumioniakut sekä NaS-akut. Energiavaraston integraation tuomiin mahdollisuuksiin lukeutuu kuormahuippujen rajoittaminen, kuormien tasaaminen, varavoima, reservimarkkinoille osallistuminen sekä uusiutuvien energianlähteiden integroinnin helpottuminen. Esimerkiksi integraation ansiosta latausratkaisuja voidaan toteuttaa paikkoihin, joissa sähköverkon kapasiteetti ei riitä. Integraation haitat liittyvät turvallisuuteen, ympäristöön, investointikustannuksiin ja elinikään. ...

v ; ok

v ; ok

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi. Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina. Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja, jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia. Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan ...

Vuoden 2022 energiakriisi herätti Euroopan tarkastelemaan energiankulutustaan kriittisesti. Monelle toimijalle elintärkeiden kustannussäästöjen tavoittelu kriisin keskellä aikaisti ekokriisin vuoksi tulevaisuudessa häämöttävää muutosta. Rakennus- ja kiinteistöalan suuren päästö- ja energiaintensiivisyyden vuoksi sektorilla on nähtävissä merkittävää kehityspotentiaalia. Suurten energiansäästöjen toivotaan johtavan suuriin kustannussäästöihin ja suurten päästövähennysten vihreän rahoituksen mahdollistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisten energiansäästötoimenpiteiden kustannustehokkuutta siirrettävistä työmaatiloista kootussa rakennuksessa sekä selvittää millä keinoin työmaatilojen energiankulutus saadaan laskettua kohdeyrityksen vähähiilisyystavoitteen vaatimalle tasolle. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä YIT Suomi Oy:n ja YIT Kalusto Oy:n kanssa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella otteella ja se jaettiin empiiriseen tutkimukseen ja simulaatiotutkimukseen. Empiirisessä osuudessa toteutettiin kolme energiaa säästävää ja sisäolosuhteisiin vaikuttavaa interventiota Länsi-Suomessa sijaitsevaan työmaatilojen pilottikohteeseen. Pilottikohteen käyttäjiltä kysyttiin kokemuksia työmaatilojen sisäolosuhteista ennen interventiota ja sen toteuttamisen jälkeen. Empiirisen tutkimuksen tuloksista havaittiin, että työmaatiloissa ylläpidetään turhaan käyttöolosuhteita käyttöajan ulkopuolella. Toteutetulla sisälämpötilan laskemisella ja ilmanvaihtotehon pudottamisella ei havaittu olevan negatiivista vaikutusta tilojen käyttäjien kokemukseen. Ilmanvaihdon parantamisen havaittiin parantaneen kokemusta tilojen sisäilman laadusta sekä vähentäneen vedontunnetta. Interventiossa toteutettujen toimenpiteiden laskettiin pudottaneen työmaatilojen vuosittaista energiankulutusta 35 % sekä kuolettavan investoinnin sähköenergiansäästönä 4 vuodessa. Vastaavan parannuksen avulla kohdeyritys voisi saavuttaa jopa noin 400 000 euron kustannussäästöt vuositasolla. Simulaatiotutkimuksessa kehitettiin useita erilaisia energiaa ...