• Energy Research
• Open Access close
• Restricted close
• Open Source close
• 13. Climate action close
• Finnish close

This paper describes the main features of a model developed for fore-casting economic developments, energy demand and greenhouse gas emissions in the EU area and Finland as well as for simulating the economic impacts of EU climate policy. Climate policy analysis necessitates a model of the whole EU area, because CO2 emissions of the EU area emission trading sector determine the demand and price of emission allowances. The main conclusion from model simulations is that output and employment losses induced by EU climate policy in 2008-2012 will be more se-vere in a small open energy intensive economy like Finland than in the rest of the EU area. The negative impacts of EU climate policy on export competitiveness, exports and output volume in Finland will be strongest in the energy intensive industrial sec-tors which belong to the EU emission trading sector.

This paper describes the main features of a model developed for fore-casting economic developments, energy demand and greenhouse gas emissions in the EU area and Finland as well as for simulating the economic impacts of EU climate policy. Climate policy analysis necessitates a model of the whole EU area, because CO2 emissions of the EU area emission trading sector determine the demand and price of emission allowances. The main conclusion from model simulations is that output and employment losses induced by EU climate policy in 2008-2012 will be more se-vere in a small open energy intensive economy like Finland than in the rest of the EU area. The negative impacts of EU climate policy on export competitiveness, exports and output volume in Finland will be strongest in the energy intensive industrial sec-tors which belong to the EU emission trading sector.

Maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka asettaa vaativia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. Suurin haaste on tuottaa energiaa mahdollisimman alhaisin kustannuksin käyttäen uusiutuvia ja ympäristöä säästäviä energiamuotoja. Tuulivoimasta on tullut nopeimmin kehittyvä sähköntuotantotapa, ja tuuliturbiinien koon kasvun myötä on myös generaattorien koko kasvanut merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Generaattorin massiivisuus suoravetoisessa tuuliturbiinin voimansiirrossa vaatii tarkkoja kuormitustarkasteluja, jotta rakenne kestäisi tuuliturbiinin eliniän. Tuuliturbiinin kuormitukset ovat stokastisia ja toisinaan erittäin suuria, mikä vaikeuttaa kuormitusten määrittämistä. Tuulen kuormitusten lisäksi generaattori altistuu eri toimintojen kautta muillekin kuormituksille, ja tästä syystä on otettava huomioon jarrutuksen, dynaamisen tasapainon ja ohjauksen sekä verkkovikojen aiheuttamat rasitukset tuuliturbiinin voimansiirrolle. Edellisten lisäksi työssä on tarkasteltu erilaisia rakenneratkaisuja sekä pyritty kiinnittämään huomio niiden kuormankantokykyyn ja jäykkyyteen sekä generaattorin keventämismahdollisuuksiin verrattuna perinteisiin radiaalivuogeneraattoreihin. Työssä on pyritty selvittämään rakenteen kuormitukset siten, että pystyttäisiin optimoimaan mahdollisimman kevyt rakenne. Optimoinnin kohteena on pinnarakenteisen generaattorin rakenteen massa puolien, puolan kulmien sekä tukirenkaan ja niistä aiheutuvien erilaisten rakenneyhdistelmien suhteen tarkasteltuna. Worldwide climate policy and the global climate agreement strongly demand to reduce carbon dioxide emissions. The greatest challenge is to produce low cost energy with renewable methods. Wind power is one of the fastest developing methods to produce electricity and with the growth of the wind turbine size the wind turbine generators have become heavier and the size of the generators has grown since the beginning of 1990's. The massive generators in wind turbine drivetrain require many kinds of structural analysis to enable the structure to last the lifetime of the wind turbine. Wind turbine loads are stochastic and sometimes very big due to wind, which makes the load determination very demanding. In addition to wind loads, additional loads due to various functions affect the generator as well. For this reason, it is advisable to take into account braking, dynamic balance, dynamic control and electrical network failure impact to the drivetrain loads of the generator. In this study different structural solutions have been examined and a great effort has been made to find out what is the feature of the structure that carries the load and also, the potential of the existing lightweight wind turbine generators compared to the structure of the conventional radial flux generator has been taken into consideration. Furthermore, the goal of this study has been to find out a way to determine wind turbine generator loads in a way that makes it possible to optimize the lightweight structure. The target of the optimization in the structure is the number of the spokes, the spoke angle and the support ring in a generator and the weight gain on the structure of different combinations caused by them.

Maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka asettaa vaativia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. Suurin haaste on tuottaa energiaa mahdollisimman alhaisin kustannuksin käyttäen uusiutuvia ja ympäristöä säästäviä energiamuotoja. Tuulivoimasta on tullut nopeimmin kehittyvä sähköntuotantotapa, ja tuuliturbiinien koon kasvun myötä on myös generaattorien koko kasvanut merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Generaattorin massiivisuus suoravetoisessa tuuliturbiinin voimansiirrossa vaatii tarkkoja kuormitustarkasteluja, jotta rakenne kestäisi tuuliturbiinin eliniän. Tuuliturbiinin kuormitukset ovat stokastisia ja toisinaan erittäin suuria, mikä vaikeuttaa kuormitusten määrittämistä. Tuulen kuormitusten lisäksi generaattori altistuu eri toimintojen kautta muillekin kuormituksille, ja tästä syystä on otettava huomioon jarrutuksen, dynaamisen tasapainon ja ohjauksen sekä verkkovikojen aiheuttamat rasitukset tuuliturbiinin voimansiirrolle. Edellisten lisäksi työssä on tarkasteltu erilaisia rakenneratkaisuja sekä pyritty kiinnittämään huomio niiden kuormankantokykyyn ja jäykkyyteen sekä generaattorin keventämismahdollisuuksiin verrattuna perinteisiin radiaalivuogeneraattoreihin. Työssä on pyritty selvittämään rakenteen kuormitukset siten, että pystyttäisiin optimoimaan mahdollisimman kevyt rakenne. Optimoinnin kohteena on pinnarakenteisen generaattorin rakenteen massa puolien, puolan kulmien sekä tukirenkaan ja niistä aiheutuvien erilaisten rakenneyhdistelmien suhteen tarkasteltuna. Worldwide climate policy and the global climate agreement strongly demand to reduce carbon dioxide emissions. The greatest challenge is to produce low cost energy with renewable methods. Wind power is one of the fastest developing methods to produce electricity and with the growth of the wind turbine size the wind turbine generators have become heavier and the size of the generators has grown since the beginning of 1990's. The massive generators in wind turbine drivetrain require many kinds of structural analysis to enable the structure to last the lifetime of the wind turbine. Wind turbine loads are stochastic and sometimes very big due to wind, which makes the load determination very demanding. In addition to wind loads, additional loads due to various functions affect the generator as well. For this reason, it is advisable to take into account braking, dynamic balance, dynamic control and electrical network failure impact to the drivetrain loads of the generator. In this study different structural solutions have been examined and a great effort has been made to find out what is the feature of the structure that carries the load and also, the potential of the existing lightweight wind turbine generators compared to the structure of the conventional radial flux generator has been taken into consideration. Furthermore, the goal of this study has been to find out a way to determine wind turbine generator loads in a way that makes it possible to optimize the lightweight structure. The target of the optimization in the structure is the number of the spokes, the spoke angle and the support ring in a generator and the weight gain on the structure of different combinations caused by them.

Suomessa on sitouduttu kansainvälisiin päästövähennystavoitteisiin ja uusiutuvan ener-gian osuuden kasvattamiseen. Biohiili on erinomainen polttoainevaihtoehto kivihiili-voimalaitoksissa, sillä sitä voidaan käyttää suurellakin seososuudella ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia polttoaineen syöttölaitteistoihin tai kattilaan. Biohiiltä voidaan käyttää myös metallurgiassa pelkistimenä, maanparannusaineena ja hiilinieluna. Biohiilen raaka-aineena toimii energia- ja kuitupuuhake. Parikkalan lähialueella on hyödyn-nettävissä olevaa teknis-taloudellista metsäenergiapotentiaalia keskisuuren biojalostamon perustamista varten. Biohiilen teoreettinen markkinapotentiaali on valtava, mutta sen taloudelliset kannattavuusnäkymät ovat heikot nykyhintatasolla. Biohiilen kilpailukykyä heikentävät kivihiilen ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja biohiilen korkeat tuotantokustannukset. Biohiilimarkkinoiden kehittymistä jarruttaa myös olemassa olevan tuotannon puute. Biohiilen käyttöönotto edellyttäisi kansainvälisiä tukitoimia tai kivihiilen hinnan kasvua. Finland is committed to the international emission reduction targets and to increase the share of renewable energy. Biochar is an excellent alternative fuel for coal-fired power plants because it can be used even with a large share of the mixture without major struc-tural changes in the fuel supply installations or boiler. Biochar can also be used as a reducing agent in metallurgy, in a soil improvement and as a carbon sink. A raw material of the biochar is energy- and pulpwood chips. In the surrounding area of Parikkala there exists utilizable technical and economic potential of forest energy to establish a medium size biorefinery. Theoretical market potential of biochar is huge but its financial profitability prospects are weak at current prices. Low prices of coal and carbon emissions and high production costs reduce the competitiveness of biochar. The devel-opment of biochar markets are also obstructed because of the lack of existing biochar production. Biochar would require international measure of support or coal price growth.

Suomessa on sitouduttu kansainvälisiin päästövähennystavoitteisiin ja uusiutuvan ener-gian osuuden kasvattamiseen. Biohiili on erinomainen polttoainevaihtoehto kivihiili-voimalaitoksissa, sillä sitä voidaan käyttää suurellakin seososuudella ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia polttoaineen syöttölaitteistoihin tai kattilaan. Biohiiltä voidaan käyttää myös metallurgiassa pelkistimenä, maanparannusaineena ja hiilinieluna. Biohiilen raaka-aineena toimii energia- ja kuitupuuhake. Parikkalan lähialueella on hyödyn-nettävissä olevaa teknis-taloudellista metsäenergiapotentiaalia keskisuuren biojalostamon perustamista varten. Biohiilen teoreettinen markkinapotentiaali on valtava, mutta sen taloudelliset kannattavuusnäkymät ovat heikot nykyhintatasolla. Biohiilen kilpailukykyä heikentävät kivihiilen ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja biohiilen korkeat tuotantokustannukset. Biohiilimarkkinoiden kehittymistä jarruttaa myös olemassa olevan tuotannon puute. Biohiilen käyttöönotto edellyttäisi kansainvälisiä tukitoimia tai kivihiilen hinnan kasvua. Finland is committed to the international emission reduction targets and to increase the share of renewable energy. Biochar is an excellent alternative fuel for coal-fired power plants because it can be used even with a large share of the mixture without major struc-tural changes in the fuel supply installations or boiler. Biochar can also be used as a reducing agent in metallurgy, in a soil improvement and as a carbon sink. A raw material of the biochar is energy- and pulpwood chips. In the surrounding area of Parikkala there exists utilizable technical and economic potential of forest energy to establish a medium size biorefinery. Theoretical market potential of biochar is huge but its financial profitability prospects are weak at current prices. Low prices of coal and carbon emissions and high production costs reduce the competitiveness of biochar. The devel-opment of biochar markets are also obstructed because of the lack of existing biochar production. Biochar would require international measure of support or coal price growth.

This Master’s thesis examines the improvement of the energy efficiency of the aeration process of the wastewater treatment plant when acquiring a new compressor alongside the current compressors. The work was carried out as part of the ENTER project, which is supported by the Finnish Ministry of the Environment. The aim of said project was to analyze the utilization of new technology in the energy efficiency of the wastewater treatment plant's aeration compressors and in the enhancement of energy recovery. The aeration process is the most energy-intensive process of wastewater treatment, where, depending on the plant, up to 50 to 70 percent of the aggregate electrical energy required by the plant is consumed. Thus, by improving the energy efficiency of the aeration process, the energy efficiency of the plant is also significantly affected. In this thesis, a market survey of suitable compressors was carried out, a new compressor was dimensioned, parameters were defined for the tender request, and compressors were compared using 15-year life cycle costs. Finally, the compressor that performed best in the comparison was compared to the plant’s current compressors. As a result, it was concluded that the energy efficiency of the aeration process can be improved by acquiring a new compressor. It was also found that the new compressor could facilitate the control of the compressors, as the new compressor alone would be able to produce most of the required air. Additional observations were made regarding other ways to improve energy efficiency. Tässä diplomityössä tutkitaan jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamista määrittelemällä uusi kompressori vanhojen kompressorien rinnalle. Työ toteutettiin osana Turun seudun puhdistamo Oy:n Ympäristöministeriön tukemaa ENTER-hanketta, jossa tutkittiin uuden teknologian hyödyntämistä jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressorien energiatehokkuudessa sekä energian talteenoton tehostamisessa. Ilmastusprosessi on jätevedenpuhdistuksen energiaintensiivisin prosessi, jossa laitoskohtaisesti kuluu 50–70 prosenttia koko laitoksen kuluttamasta sähköenergiasta. Siksi ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamisella vaikutetaan merkittävästi myös koko laitoksen energiatehokkuuteen. Työssä tehtiin markkinakartoitus soveltuvista kompressoreista, mitoitettiin uusi kompressori, määriteltiin lähtöarvot tarjouspyynnölle sekä vertailtiin kompressoreja 15 vuoden elinkaarikustannusten avulla. Lisäksi työssä parhaiten vertailussa pärjänneen kompressorin energiatehokkuutta vertailtiin laitoksen vanhoihin kompressoreihin. Työn tuloksena todettiin, että ilmastusprosessin energiatehokkuutta pystytään parantamaan uuden kompressorin hankinnalla. Yhtenä havaintona tuloksia arvioitaessa havaittiin lisäksi, että uudella kompressorilla voitaisiin helpottaa kompressorien ohjaamista, sillä uusi kompressori pystyisi yksinään tuottamaan suurimman osan tarvittavasta ilmasta. Lisäksi loppupäätelmissä tehtiin havaintoja sen osalta, millä muulla tavoin energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

This Master’s thesis examines the improvement of the energy efficiency of the aeration process of the wastewater treatment plant when acquiring a new compressor alongside the current compressors. The work was carried out as part of the ENTER project, which is supported by the Finnish Ministry of the Environment. The aim of said project was to analyze the utilization of new technology in the energy efficiency of the wastewater treatment plant's aeration compressors and in the enhancement of energy recovery. The aeration process is the most energy-intensive process of wastewater treatment, where, depending on the plant, up to 50 to 70 percent of the aggregate electrical energy required by the plant is consumed. Thus, by improving the energy efficiency of the aeration process, the energy efficiency of the plant is also significantly affected. In this thesis, a market survey of suitable compressors was carried out, a new compressor was dimensioned, parameters were defined for the tender request, and compressors were compared using 15-year life cycle costs. Finally, the compressor that performed best in the comparison was compared to the plant’s current compressors. As a result, it was concluded that the energy efficiency of the aeration process can be improved by acquiring a new compressor. It was also found that the new compressor could facilitate the control of the compressors, as the new compressor alone would be able to produce most of the required air. Additional observations were made regarding other ways to improve energy efficiency. Tässä diplomityössä tutkitaan jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamista määrittelemällä uusi kompressori vanhojen kompressorien rinnalle. Työ toteutettiin osana Turun seudun puhdistamo Oy:n Ympäristöministeriön tukemaa ENTER-hanketta, jossa tutkittiin uuden teknologian hyödyntämistä jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressorien energiatehokkuudessa sekä energian talteenoton tehostamisessa. Ilmastusprosessi on jätevedenpuhdistuksen energiaintensiivisin prosessi, jossa laitoskohtaisesti kuluu 50–70 prosenttia koko laitoksen kuluttamasta sähköenergiasta. Siksi ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamisella vaikutetaan merkittävästi myös koko laitoksen energiatehokkuuteen. Työssä tehtiin markkinakartoitus soveltuvista kompressoreista, mitoitettiin uusi kompressori, määriteltiin lähtöarvot tarjouspyynnölle sekä vertailtiin kompressoreja 15 vuoden elinkaarikustannusten avulla. Lisäksi työssä parhaiten vertailussa pärjänneen kompressorin energiatehokkuutta vertailtiin laitoksen vanhoihin kompressoreihin. Työn tuloksena todettiin, että ilmastusprosessin energiatehokkuutta pystytään parantamaan uuden kompressorin hankinnalla. Yhtenä havaintona tuloksia arvioitaessa havaittiin lisäksi, että uudella kompressorilla voitaisiin helpottaa kompressorien ohjaamista, sillä uusi kompressori pystyisi yksinään tuottamaan suurimman osan tarvittavasta ilmasta. Lisäksi loppupäätelmissä tehtiin havaintoja sen osalta, millä muulla tavoin energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Uusiutuvan energian osuutta maailman energiantuotannossa halutaan kasvattaa, ja yksi sopiva energialähde on tuulienergia. Tuuliturbiinien rakentaminen on Suomessa ollut kasvussa, mikä tarkoittaa, että turbiineja rakennetaan entistä enemmän sisämaahan metsäiseen maastoon. Tämä tuo haasteita turbiinien rakentamiselle ja valinnalle sekä tuotannon optimoinnille. Metsäinen maasto, tai mikä tahansa virtauksien tielle osuva este, hidastaa tuulen nopeutta ja aiheuttaa tuuleen turbulenssia. Tässä työssä analysoidaan metsäisessä maastossa mitatusta tuulidatasta tuuligradientin ja tuulen turbulenssin jaksottaisuutta ja tilastollisuutta. Turbulenssin osalta käytetään turbulenssin intensiteettiä. Jaksottaisuutta tarkastellaan vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Tutkimusaineistona toimii Lappeenrannassa TuuliMuukon tuulipuistossa LiDAR-tutkalla (Light Detection And Ranging) mitattu tuulidata. Datan analysointiin käytetään Matlab-ohjelmaa. Analysoinnissa havaittiin tuuligradientilla ja turbulenssin intensiteetillä olevan vuorokausijaksottaisuutta. Tuuligradientti vaihtelee vuorokauden aikana siten, että se on pienempää päivän aikana ja suurempaa yön aikana. Turbulenssin intensiteetti vaihtelee päinvastaisesti. Tilastollisesti suurin osa tuuligradientin eksponenttiarvon arvoista on välillä 0,2-0,6. Tuuligradientin potenssiarvo vaihtelee vuodenajan mukaan hieman, ja pienimpänä potenssiarvo on lämpiminä kuukausina kuten toukokuussa. Graafisen tarkastelun perusteella tuuligradientti poikkeaa selvästi standardin mukaisesta arvosta ainakin maaliskuussa. Turbulenssin intensiteetin arvot jakautuvat välille 0,02-0,2, joista suurin osa on välillä 0,10-0,16. Turbulenssin intensiteetin jakaumien perusteella tuuliolosuhteet näyttävät olevan standardien mukaisia, pois lukien tarkastelluista kuukausista syyskuun jakauman, joka poikkesi standardin mukaisesta. There is a need to increase the share of renewable energy in the world’s energy production and one suitable energy source is wind energy. The construction of wind turbines in Finland has been growing, which means that the turbines are built more and more inland where the terrain is forested. This brings challenges for the construction, selection and optimization of production of the wind turbines. Forested terrain, or any other obstacle, slows down the wind and causes turbulence to the wind. This bachelor’s thesis analyzes the wind conditions’, wind shear and turbulence, periodicity and statisticality from wind data that has been measured in forested area. Turbulence intensity is chosen to represent turbulence. Periodicity is viewed from the point of diurnal and seasonal variation. The research material used is wind data measured in Lappeenranta in TuuliMuukko wind farm with a LiDAR-radar (Light Detection and Ranging). Matlab-software is used to analyze the data. The wind shear and turbulence intensity were observed to have periodicity in diurnal time interval. The wind shear varies such as it is smaller during day and bigger during night. The turbulence intensity varies the other way around. Statistically the biggest share of the wind shear exponent’s values are between 0.2 and 0.6. The wind shear exponent varies a little by the season and the smallest it is during the warmest months like in May. Based on graphical review, the wind shear diverges clearly from the standard value at least during March. The values of turbulence intensity divide between 0.02 and 0.2, and the greater part are between 0.10 and 0.16. Based on the distribution of the turbulence intensity, the wind conditions look to be in accordance with standards, excluding September’s distribution which diverged from the standard values.

Uusiutuvan energian osuutta maailman energiantuotannossa halutaan kasvattaa, ja yksi sopiva energialähde on tuulienergia. Tuuliturbiinien rakentaminen on Suomessa ollut kasvussa, mikä tarkoittaa, että turbiineja rakennetaan entistä enemmän sisämaahan metsäiseen maastoon. Tämä tuo haasteita turbiinien rakentamiselle ja valinnalle sekä tuotannon optimoinnille. Metsäinen maasto, tai mikä tahansa virtauksien tielle osuva este, hidastaa tuulen nopeutta ja aiheuttaa tuuleen turbulenssia. Tässä työssä analysoidaan metsäisessä maastossa mitatusta tuulidatasta tuuligradientin ja tuulen turbulenssin jaksottaisuutta ja tilastollisuutta. Turbulenssin osalta käytetään turbulenssin intensiteettiä. Jaksottaisuutta tarkastellaan vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Tutkimusaineistona toimii Lappeenrannassa TuuliMuukon tuulipuistossa LiDAR-tutkalla (Light Detection And Ranging) mitattu tuulidata. Datan analysointiin käytetään Matlab-ohjelmaa. Analysoinnissa havaittiin tuuligradientilla ja turbulenssin intensiteetillä olevan vuorokausijaksottaisuutta. Tuuligradientti vaihtelee vuorokauden aikana siten, että se on pienempää päivän aikana ja suurempaa yön aikana. Turbulenssin intensiteetti vaihtelee päinvastaisesti. Tilastollisesti suurin osa tuuligradientin eksponenttiarvon arvoista on välillä 0,2-0,6. Tuuligradientin potenssiarvo vaihtelee vuodenajan mukaan hieman, ja pienimpänä potenssiarvo on lämpiminä kuukausina kuten toukokuussa. Graafisen tarkastelun perusteella tuuligradientti poikkeaa selvästi standardin mukaisesta arvosta ainakin maaliskuussa. Turbulenssin intensiteetin arvot jakautuvat välille 0,02-0,2, joista suurin osa on välillä 0,10-0,16. Turbulenssin intensiteetin jakaumien perusteella tuuliolosuhteet näyttävät olevan standardien mukaisia, pois lukien tarkastelluista kuukausista syyskuun jakauman, joka poikkesi standardin mukaisesta. There is a need to increase the share of renewable energy in the world’s energy production and one suitable energy source is wind energy. The construction of wind turbines in Finland has been growing, which means that the turbines are built more and more inland where the terrain is forested. This brings challenges for the construction, selection and optimization of production of the wind turbines. Forested terrain, or any other obstacle, slows down the wind and causes turbulence to the wind. This bachelor’s thesis analyzes the wind conditions’, wind shear and turbulence, periodicity and statisticality from wind data that has been measured in forested area. Turbulence intensity is chosen to represent turbulence. Periodicity is viewed from the point of diurnal and seasonal variation. The research material used is wind data measured in Lappeenranta in TuuliMuukko wind farm with a LiDAR-radar (Light Detection and Ranging). Matlab-software is used to analyze the data. The wind shear and turbulence intensity were observed to have periodicity in diurnal time interval. The wind shear varies such as it is smaller during day and bigger during night. The turbulence intensity varies the other way around. Statistically the biggest share of the wind shear exponent’s values are between 0.2 and 0.6. The wind shear exponent varies a little by the season and the smallest it is during the warmest months like in May. Based on graphical review, the wind shear diverges clearly from the standard value at least during March. The values of turbulence intensity divide between 0.02 and 0.2, and the greater part are between 0.10 and 0.16. Based on the distribution of the turbulence intensity, the wind conditions look to be in accordance with standards, excluding September’s distribution which diverged from the standard values.

Tässä diplomityössä tutkittiin ilmastonmuutoksen vaikutusta sähköverkkoliiketoimintaan. Ilmastonmuutosennusteet laadittiin RCAOilmastomallin antamien laskelmien perusteella. Ilmastomuuttujien ennusteet tehtiin ajanjaksolle 2016 - 2045 ja ennusteiden vertailujaksona käytettiin ajanjaksoa 1960 - 1990. Ennusteet laadittiin sadannalle, lämpötilalle, kuuraantumiselle, huurteelle, ukkoselle, routaantumiselle ja tuulisuudelle. Ilmastomuuttujien vaikutukset arvioitiin sekä tekniseltä että taloudelliselta kannalta. Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa, että ilmastomuuttujien aiheuttamat rasitukset verkkoliiketoimintaa kohtaan tulevat olemaan niistä saatuja hyötyjä suuremmat. Vikamäärien kasvu on merkittävin ja haastavin ilmastonmuutoksen aiheuttama haitta. Ukkonen, lumikuormat ja tuuli tulevat aiheuttamaan nykyistä enemmän vikoja erityisesti keskijänniteverkoissa avojohdoille ellei verkkoja kehitetä vikavarmemmiksi. Lämpötilan nousun seurauksena lämmitystarve laskee ja jäähdytystarve nousee. Tämä näkyy merkittävimmin voimakkaasti lämpötilariippuvaisten käyttäjäryhmien sähkönkulutuksessa ja huippukuormissa. In this paper the effect of climate change on electricity network business is presented. The results are based on RCAO climate model scenarios. The climate predictions were composed to the period 2016 - 2045. The period 1960 - 1990 was used as a control period. The climate predictions were composed for precipitation, temperature, hoarfrost, thunder, ground frost and wind. The effects of the change of the climate variables on electricity network business were estimated from technical and economical points of view. The estimationwas based on the change predictions of the climate variables. It is expected that the climate change will cause more damages than benefits on electrical network business. The increase of the number of network fault will be the most important and demanding disadvantage caused by the climate change. If networks are not developed more resistant for faults, thunder, heavy snow and wind will cause more damages especially to overhead lines in medium voltage network. As a consequence of increasing temperature the demand of heating energy will decrease and the demand of cooling energy will increase. This is significant for the electricity consumption and the peak load of temperaturedependent electricity users.