• Energy Research
• 11. Sustainability close
• FI close
• Finnish close

Hanke tähtää Lappeenrannan julkisen rakennuskannan energiatehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta ja kokonaistaloudellisuutta kunnallisessa rakentamisessa kannustavat mm. kansainvälisten ja kansallisten sopimusten energiansäästötavoitteet, sekä kuntien tiukka budjettitilanne. Hankkeen yhteydessä on laadittu arviointikriteeristö rakennusinvestoinneista vastaavien viranomaisten käyttöön, mikä helpottaa tunnistamaan energiatehokkaita, kokonaistaloudellisia sekä laadukasta sisäilmastoa tukevia rakennusinvestointien toteutuskäytäntöjä. Kriteeristö on suunniteltu erityisesti kasvatus- ja opetustarkoituksiin suunnattuja rakennuksia varten. Jotta kokonaistaloudellisuustavoitteet täyttyisivät, työssä käytettiin hyväksi elinkaariajattelutapaa. Kriteerit laadittiin rakennuksen kolmelle tavoitteiden toteutumisen kannalta merkittävälle elinkaaren vaiheelle, eli suunnittelu-, toteutus- ja käyttövaiheelle. Kriteeristö on laadittu kirjallisuuden ja ammattilaisten haastattelujen tarjoaman tiedon pohjalta. Laadittua kriteeristöä koekäytettiin Myllymäen päiväkoti -hankkeen yhteydessä, jotta voitaisiin tunnistaa kriteeristön kehitystarpeita. Koekäytön yhteydessä toteutettiin myös mielipidekysely, jonka avulla kerättiin kriteeristön kehitysehdotuksia rakennushankkeen eri osapuolilta. Koekäytön tarjoaman tiedon nojalla kriteeristöä jatkokehitettiin vastaamaan paremmin käytännön tarpeita. Koekäyttö kohdistui kohteen suunnitteluvaiheeseen. Hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet. Voidaan kuitenkin todeta, että kriteeristön jatkokehittämistä on syytä jatkaa. Koekäytön ulottaminen toteutus ja käyttövaiheeseen on tärkeää. Kriteeristön käsittelyalueen laajentamiselle korjausrakentamiseen sekä alueellisen tarkastelutavan käyttöönotolle olisi myös tarvetta. The aim of this project is the creation of a tool to improve the energy efficiency, overall economy and indoor climate quality in the public building stock of Lappeenranta. The motivation to improve the energy and cost efficiency in public buildings related to inter alia the energy saving targets set by international and national agreements and the economic challenges of municipalities. In the frames of this project, a set of evaluation criteria was created to help the officials responsible for building investments to identify methods for the implementation of new construction projects that promote energy and cost efficiency as well as indoor climate quality. The primary targets of the criteria are educational buildings. Life-cycle approach was used in this work in terms to ensure overall economy targets. The criteria were created for three phases of buildings’ life-cycle that were identified to be important from the perspective of the set targets. These phases were the design phase, construction phase and operational phase. The creation of criteria was based on the information gained from literature, interviews of professionals and the trial phase of criteria. In terms to identify the functionality of criteria, they were exposed for trial at the building project of Myllymäki kindergarten in Lappeenranta. The trial focused on the design phase of the object. In addition, the survey was conducted in terms to receive feedback and development proposals on the criteria from different parties of the building project. By using the new experience gained from the trial phase, the criteria were further developed. The targets set for this projects were met. However, it should be mentioned that there is a need to continue the further development of the criteria in the future. In addition to the design phase, it is important to extend the trial to the construction and operational phases. The extension of the scope of criteria to renovation projects and the implementation of a regional approach would also be important development steps. Loppuraportti

Hanke tähtää Lappeenrannan julkisen rakennuskannan energiatehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta ja kokonaistaloudellisuutta kunnallisessa rakentamisessa kannustavat mm. kansainvälisten ja kansallisten sopimusten energiansäästötavoitteet, sekä kuntien tiukka budjettitilanne. Hankkeen yhteydessä on laadittu arviointikriteeristö rakennusinvestoinneista vastaavien viranomaisten käyttöön, mikä helpottaa tunnistamaan energiatehokkaita, kokonaistaloudellisia sekä laadukasta sisäilmastoa tukevia rakennusinvestointien toteutuskäytäntöjä. Kriteeristö on suunniteltu erityisesti kasvatus- ja opetustarkoituksiin suunnattuja rakennuksia varten. Jotta kokonaistaloudellisuustavoitteet täyttyisivät, työssä käytettiin hyväksi elinkaariajattelutapaa. Kriteerit laadittiin rakennuksen kolmelle tavoitteiden toteutumisen kannalta merkittävälle elinkaaren vaiheelle, eli suunnittelu-, toteutus- ja käyttövaiheelle. Kriteeristö on laadittu kirjallisuuden ja ammattilaisten haastattelujen tarjoaman tiedon pohjalta. Laadittua kriteeristöä koekäytettiin Myllymäen päiväkoti -hankkeen yhteydessä, jotta voitaisiin tunnistaa kriteeristön kehitystarpeita. Koekäytön yhteydessä toteutettiin myös mielipidekysely, jonka avulla kerättiin kriteeristön kehitysehdotuksia rakennushankkeen eri osapuolilta. Koekäytön tarjoaman tiedon nojalla kriteeristöä jatkokehitettiin vastaamaan paremmin käytännön tarpeita. Koekäyttö kohdistui kohteen suunnitteluvaiheeseen. Hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet. Voidaan kuitenkin todeta, että kriteeristön jatkokehittämistä on syytä jatkaa. Koekäytön ulottaminen toteutus ja käyttövaiheeseen on tärkeää. Kriteeristön käsittelyalueen laajentamiselle korjausrakentamiseen sekä alueellisen tarkastelutavan käyttöönotolle olisi myös tarvetta. The aim of this project is the creation of a tool to improve the energy efficiency, overall economy and indoor climate quality in the public building stock of Lappeenranta. The motivation to improve the energy and cost efficiency in public buildings related to inter alia the energy saving targets set by international and national agreements and the economic challenges of municipalities. In the frames of this project, a set of evaluation criteria was created to help the officials responsible for building investments to identify methods for the implementation of new construction projects that promote energy and cost efficiency as well as indoor climate quality. The primary targets of the criteria are educational buildings. Life-cycle approach was used in this work in terms to ensure overall economy targets. The criteria were created for three phases of buildings’ life-cycle that were identified to be important from the perspective of the set targets. These phases were the design phase, construction phase and operational phase. The creation of criteria was based on the information gained from literature, interviews of professionals and the trial phase of criteria. In terms to identify the functionality of criteria, they were exposed for trial at the building project of Myllymäki kindergarten in Lappeenranta. The trial focused on the design phase of the object. In addition, the survey was conducted in terms to receive feedback and development proposals on the criteria from different parties of the building project. By using the new experience gained from the trial phase, the criteria were further developed. The targets set for this projects were met. However, it should be mentioned that there is a need to continue the further development of the criteria in the future. In addition to the design phase, it is important to extend the trial to the construction and operational phases. The extension of the scope of criteria to renovation projects and the implementation of a regional approach would also be important development steps. Loppuraportti

Diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5–3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tässä diplomityössä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9–4,2 g CO2-ekv/MJ. Tulos perustuu Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO2-ekv/MJ, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO2-ekv/MJ ja turpeella 104,0–108,1 g CO2-ekv/MJ. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 43–57 %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO2-ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO2-ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin 2300–2400 t CO2-ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2–8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4–1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille. The aim of this study is to produce information on possibilities to consider the sustainable development perspectives in the municipal energy decision-making. One aspect is also the new EU-directive that allows the use of environmental aspects as selection criteria in supply request procedure of public supplies. The study focuses on small-scale district heating systems (between 0.5 and 3 MW) including their fuel-supply chains. The comparable fuels of the study were forest chips, heavy fuel oil, light fuel oil and peat. The first part of the study discusses the concept of the sustainable development and establishes the indicators for ecological-, social- and economical aspects of the municipal energy production. The indicators used in empirical part of the study, which based on the Eno energy cooperative, were the equivalent CO2-emissions from the production and the combustion of the fuel, the employment impacts of the fuel production and the energy price formation for the consumers. The indicators show that using forest chips in energy production has a positive effect of reduced greenhouse gases. The use of wood in energy production also provides employment opportunities and is more favourable option to consumers, because of the steady fuel price, when compared to the other alternative fuels considered in this study. The equivalent CO2 emission from the production and use of the forest chips in Eno energy cooperative heating plants is approximately 2.9–4.2 g CO2-ekv/MJ when the average transportation distance in forest is 250 meters and on the road 15 kilometres. Equivalent CO2 emissions of the comparable fuel chains are 88.2 g CO2-ekv/MJ with heavy fuel oil, 85.0 g CO2-ekv/MJ with light fuel oil and 104.0–108.1 g CO2-ekv/MJ with peat. The share of the greenhouse gas emissions of the forest chips production is about 43–57 % of the total greenhouse gas emissions caused by the production and the combustion of the forest chips. The estimated use of the forest chips in the Eno energy cooperative heating plants for the year 2005 is about 12 000 MWh. Equivalent CO2 emissions caused by the production and the use of the forest chips with the estimated consumption rate is 160 t CO2-ekv. If the heat is produced with comparable fuels, the amount of the greenhouse gas emissions would be 3700 t CO2-ekv with the light fuel oil and 2300–2400 t CO2-ekv with the mixture of peat (50 %) and forest chips (50 %). The employment effects of using the forest chips with the estimated consumption rate are between 2.2 and 8.6 man-years. If the same amount of energy is produced with comparable fuels, the effect would be 0.12 man-years with the heavy and light fuel oil, and 1.4–1.6 man-years with the peat. The use of forest chips as a fuel in energy production offers also very steady energy price for the consumers.

Diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5–3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tässä diplomityössä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9–4,2 g CO2-ekv/MJ. Tulos perustuu Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO2-ekv/MJ, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO2-ekv/MJ ja turpeella 104,0–108,1 g CO2-ekv/MJ. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 43–57 %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO2-ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO2-ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin 2300–2400 t CO2-ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2–8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4–1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille. The aim of this study is to produce information on possibilities to consider the sustainable development perspectives in the municipal energy decision-making. One aspect is also the new EU-directive that allows the use of environmental aspects as selection criteria in supply request procedure of public supplies. The study focuses on small-scale district heating systems (between 0.5 and 3 MW) including their fuel-supply chains. The comparable fuels of the study were forest chips, heavy fuel oil, light fuel oil and peat. The first part of the study discusses the concept of the sustainable development and establishes the indicators for ecological-, social- and economical aspects of the municipal energy production. The indicators used in empirical part of the study, which based on the Eno energy cooperative, were the equivalent CO2-emissions from the production and the combustion of the fuel, the employment impacts of the fuel production and the energy price formation for the consumers. The indicators show that using forest chips in energy production has a positive effect of reduced greenhouse gases. The use of wood in energy production also provides employment opportunities and is more favourable option to consumers, because of the steady fuel price, when compared to the other alternative fuels considered in this study. The equivalent CO2 emission from the production and use of the forest chips in Eno energy cooperative heating plants is approximately 2.9–4.2 g CO2-ekv/MJ when the average transportation distance in forest is 250 meters and on the road 15 kilometres. Equivalent CO2 emissions of the comparable fuel chains are 88.2 g CO2-ekv/MJ with heavy fuel oil, 85.0 g CO2-ekv/MJ with light fuel oil and 104.0–108.1 g CO2-ekv/MJ with peat. The share of the greenhouse gas emissions of the forest chips production is about 43–57 % of the total greenhouse gas emissions caused by the production and the combustion of the forest chips. The estimated use of the forest chips in the Eno energy cooperative heating plants for the year 2005 is about 12 000 MWh. Equivalent CO2 emissions caused by the production and the use of the forest chips with the estimated consumption rate is 160 t CO2-ekv. If the heat is produced with comparable fuels, the amount of the greenhouse gas emissions would be 3700 t CO2-ekv with the light fuel oil and 2300–2400 t CO2-ekv with the mixture of peat (50 %) and forest chips (50 %). The employment effects of using the forest chips with the estimated consumption rate are between 2.2 and 8.6 man-years. If the same amount of energy is produced with comparable fuels, the effect would be 0.12 man-years with the heavy and light fuel oil, and 1.4–1.6 man-years with the peat. The use of forest chips as a fuel in energy production offers also very steady energy price for the consumers.

This research is part of a TRAKET-project which concentrates on the competitiveness of the transit routes to North-West Russia. This research report analyses the environmental and traffic safety effects of the transit traffic and the changes in their external cost effects as the traffic increases. Recommendations for the improvement of the environmental effects and the traffic accident rates are given in the report. In addition, measures to the development of new service concepts for the operators in transit traffic are presented. Tämätutkimus on osa TRAKET -hanketta, jossa keskitytään Luoteis-Venäjälle vievien transitoreittien kilpailukyvyn selvittämiseen. Tässä osatutkimuksessa tarkastellaan Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen ympäristövaikutuksia ja turvallisuusnäkökohtia sekä niiden aiheuttamien kustannusten muuttumista liikennemäärän kasvaessa. Raportissa annetaan kehityssuosituksia ympäristö- ja onnettomuustilanteen parantamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa esitetään uusien, transitoliikenteen osapuolille tarkoitettujen, lisäpalvelujen synnyttämiseen tarvittavia toimia.

This research is part of a TRAKET-project which concentrates on the competitiveness of the transit routes to North-West Russia. This research report analyses the environmental and traffic safety effects of the transit traffic and the changes in their external cost effects as the traffic increases. Recommendations for the improvement of the environmental effects and the traffic accident rates are given in the report. In addition, measures to the development of new service concepts for the operators in transit traffic are presented. Tämätutkimus on osa TRAKET -hanketta, jossa keskitytään Luoteis-Venäjälle vievien transitoreittien kilpailukyvyn selvittämiseen. Tässä osatutkimuksessa tarkastellaan Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen ympäristövaikutuksia ja turvallisuusnäkökohtia sekä niiden aiheuttamien kustannusten muuttumista liikennemäärän kasvaessa. Raportissa annetaan kehityssuosituksia ympäristö- ja onnettomuustilanteen parantamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa esitetään uusien, transitoliikenteen osapuolille tarkoitettujen, lisäpalvelujen synnyttämiseen tarvittavia toimia.

This Master’s thesis examines the improvement of the energy efficiency of the aeration process of the wastewater treatment plant when acquiring a new compressor alongside the current compressors. The work was carried out as part of the ENTER project, which is supported by the Finnish Ministry of the Environment. The aim of said project was to analyze the utilization of new technology in the energy efficiency of the wastewater treatment plant's aeration compressors and in the enhancement of energy recovery. The aeration process is the most energy-intensive process of wastewater treatment, where, depending on the plant, up to 50 to 70 percent of the aggregate electrical energy required by the plant is consumed. Thus, by improving the energy efficiency of the aeration process, the energy efficiency of the plant is also significantly affected. In this thesis, a market survey of suitable compressors was carried out, a new compressor was dimensioned, parameters were defined for the tender request, and compressors were compared using 15-year life cycle costs. Finally, the compressor that performed best in the comparison was compared to the plant’s current compressors. As a result, it was concluded that the energy efficiency of the aeration process can be improved by acquiring a new compressor. It was also found that the new compressor could facilitate the control of the compressors, as the new compressor alone would be able to produce most of the required air. Additional observations were made regarding other ways to improve energy efficiency. Tässä diplomityössä tutkitaan jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamista määrittelemällä uusi kompressori vanhojen kompressorien rinnalle. Työ toteutettiin osana Turun seudun puhdistamo Oy:n Ympäristöministeriön tukemaa ENTER-hanketta, jossa tutkittiin uuden teknologian hyödyntämistä jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressorien energiatehokkuudessa sekä energian talteenoton tehostamisessa. Ilmastusprosessi on jätevedenpuhdistuksen energiaintensiivisin prosessi, jossa laitoskohtaisesti kuluu 50–70 prosenttia koko laitoksen kuluttamasta sähköenergiasta. Siksi ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamisella vaikutetaan merkittävästi myös koko laitoksen energiatehokkuuteen. Työssä tehtiin markkinakartoitus soveltuvista kompressoreista, mitoitettiin uusi kompressori, määriteltiin lähtöarvot tarjouspyynnölle sekä vertailtiin kompressoreja 15 vuoden elinkaarikustannusten avulla. Lisäksi työssä parhaiten vertailussa pärjänneen kompressorin energiatehokkuutta vertailtiin laitoksen vanhoihin kompressoreihin. Työn tuloksena todettiin, että ilmastusprosessin energiatehokkuutta pystytään parantamaan uuden kompressorin hankinnalla. Yhtenä havaintona tuloksia arvioitaessa havaittiin lisäksi, että uudella kompressorilla voitaisiin helpottaa kompressorien ohjaamista, sillä uusi kompressori pystyisi yksinään tuottamaan suurimman osan tarvittavasta ilmasta. Lisäksi loppupäätelmissä tehtiin havaintoja sen osalta, millä muulla tavoin energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

This Master’s thesis examines the improvement of the energy efficiency of the aeration process of the wastewater treatment plant when acquiring a new compressor alongside the current compressors. The work was carried out as part of the ENTER project, which is supported by the Finnish Ministry of the Environment. The aim of said project was to analyze the utilization of new technology in the energy efficiency of the wastewater treatment plant's aeration compressors and in the enhancement of energy recovery. The aeration process is the most energy-intensive process of wastewater treatment, where, depending on the plant, up to 50 to 70 percent of the aggregate electrical energy required by the plant is consumed. Thus, by improving the energy efficiency of the aeration process, the energy efficiency of the plant is also significantly affected. In this thesis, a market survey of suitable compressors was carried out, a new compressor was dimensioned, parameters were defined for the tender request, and compressors were compared using 15-year life cycle costs. Finally, the compressor that performed best in the comparison was compared to the plant’s current compressors. As a result, it was concluded that the energy efficiency of the aeration process can be improved by acquiring a new compressor. It was also found that the new compressor could facilitate the control of the compressors, as the new compressor alone would be able to produce most of the required air. Additional observations were made regarding other ways to improve energy efficiency. Tässä diplomityössä tutkitaan jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamista määrittelemällä uusi kompressori vanhojen kompressorien rinnalle. Työ toteutettiin osana Turun seudun puhdistamo Oy:n Ympäristöministeriön tukemaa ENTER-hanketta, jossa tutkittiin uuden teknologian hyödyntämistä jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressorien energiatehokkuudessa sekä energian talteenoton tehostamisessa. Ilmastusprosessi on jätevedenpuhdistuksen energiaintensiivisin prosessi, jossa laitoskohtaisesti kuluu 50–70 prosenttia koko laitoksen kuluttamasta sähköenergiasta. Siksi ilmastusprosessin energiatehokkuuden parantamisella vaikutetaan merkittävästi myös koko laitoksen energiatehokkuuteen. Työssä tehtiin markkinakartoitus soveltuvista kompressoreista, mitoitettiin uusi kompressori, määriteltiin lähtöarvot tarjouspyynnölle sekä vertailtiin kompressoreja 15 vuoden elinkaarikustannusten avulla. Lisäksi työssä parhaiten vertailussa pärjänneen kompressorin energiatehokkuutta vertailtiin laitoksen vanhoihin kompressoreihin. Työn tuloksena todettiin, että ilmastusprosessin energiatehokkuutta pystytään parantamaan uuden kompressorin hankinnalla. Yhtenä havaintona tuloksia arvioitaessa havaittiin lisäksi, että uudella kompressorilla voitaisiin helpottaa kompressorien ohjaamista, sillä uusi kompressori pystyisi yksinään tuottamaan suurimman osan tarvittavasta ilmasta. Lisäksi loppupäätelmissä tehtiin havaintoja sen osalta, millä muulla tavoin energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

The clothing industry has never been so large in value than it is in the 21st century. The clothing industry reached a bit over three trillion dollars in 2018, which is two percent of the world’s overall Gross Domestic Product. This is part of the reason why the environmental and social concerns have been increasing during the past years and it is known as “sustainable fashion”, which is a relatively new concept. Sustainability means ecological, cultural and social diversity. This thesis is about how one of the biggest clothing retailers has worked with their sustainability in the fashion industry. H&M Group has promised to challenge themselves to make more sustainable choices concerning producing their clothes and being the leader of the fast-fashion industry. One of those actions is garment recycling and this thesis discusses the impacts of fast fashion, how the garment recycling works at H&M Group and what sustainability plans Hennes & Mauritz has for the future. The objective of the thesis is to answer the research questions concerning sustainability in the fast fashion industry, consumers impact towards it and does the second largest fast fashion company H&M encourage its customers to become more sustainable. The primary data was collected through online survey that was shared through author’s social media and at workplace. The secondary data was collected from written and electronic sources. The research method was based on qualitative research to understand the different views and perceptions. The results show, that there is a need for fast fashion companies to become more sustainable, not just for the consumers point of view but also for the environmental point of view.

The clothing industry has never been so large in value than it is in the 21st century. The clothing industry reached a bit over three trillion dollars in 2018, which is two percent of the world’s overall Gross Domestic Product. This is part of the reason why the environmental and social concerns have been increasing during the past years and it is known as “sustainable fashion”, which is a relatively new concept. Sustainability means ecological, cultural and social diversity. This thesis is about how one of the biggest clothing retailers has worked with their sustainability in the fashion industry. H&M Group has promised to challenge themselves to make more sustainable choices concerning producing their clothes and being the leader of the fast-fashion industry. One of those actions is garment recycling and this thesis discusses the impacts of fast fashion, how the garment recycling works at H&M Group and what sustainability plans Hennes & Mauritz has for the future. The objective of the thesis is to answer the research questions concerning sustainability in the fast fashion industry, consumers impact towards it and does the second largest fast fashion company H&M encourage its customers to become more sustainable. The primary data was collected through online survey that was shared through author’s social media and at workplace. The secondary data was collected from written and electronic sources. The research method was based on qualitative research to understand the different views and perceptions. The results show, that there is a need for fast fashion companies to become more sustainable, not just for the consumers point of view but also for the environmental point of view.

Tämän työn tarkoituksena on tarkastella tulevaisuuden kehitysnäkymien vaikutusta Vaasan kaukolämpötoimintaan. Komartekin Flowra 32 verkostolaskentaohjelman avulla tutkitaan kaukolämpöverkon siirtokykyä nykyisissä ja tulevaisuuden kuormitustilanteissa. Työn yhteydessä laaditaan kaukolämmityksen kasvuennuste seuraavalle kymmenelle vuodelle ja selvitetään mitoituslämpötilaa -29°C vastaava teho tilastollisen analyysin avulla. Lisäksi tutkitaan mahdollisia ratkaisuja huippu- ja varatehon tuottamiseksi. Tarkastelun kohteena on myös lämmön lyhytaikaisvarastoinnin kannattavuus energianhankintajärjestelmässä. Kaukolämpöverkon siirtokyky on tarkastelun perusteella kohtalaisen hyvä, mutta liittymistehojen kasvaessa paine-erot verkon häntäpäässä jäävät liian alhaisiksi. Paras ratkaisu paine-ero ongelmaan on rakentaa välipumppaamo Hovioikeudenpuistoon. Tarkastelun perusteella kaukolämmön varatehon lisätarve on kymmenen vuoden kuluttua noin 40 MW ja varatehoksi on kannattavinta rakentaa raskasta polttoöljyä käyttävä lämpökeskus. Lämmön lyhytaikaisvarastointi on nykyisillä energianhinnoilla kohtalaisen kannattavaa varsinkin, jos Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää hankkeelle täyden 30%:n investointiavustuksen. The purpose of this thesis is to examine the effects of future prospects on district heating in the town of Vaasa. Using Komartek`s Flowra 32 network computation software application, the transfer capacity of the district heating network is studied in current and future load situations. A growth forecast for the next ten years is prepared in connection with this thesis and the power that corresponds to a dimensioning temperature of -29°C obtained using statistical analysis. In addition, possible solutions for generating peak and back-up power are examined. The economic viability of the short-term heat storage in the energy purchasing system is also focus of the study. On the basis of the analysis, the transfer capacity of the district heat network is rather good, although as the connection power increases, pressure differences at the end of the network remain too low. The best solution for the pressure difference problem is to construct a booster pumping station in Hovioikeudenpuisto. The analysis showed that after ten years, the need for back-up district heating energy will be 40 MW and the most economically viable way of providing back-up energy will be to build a heating centre that runs on heavy fuel oil. At current energy prices, the short-term heat storage is economically viable, especially if the Ministry of Trade and Industry grants the project 30% of its value in the form of investment support.