Ihmistoiminta muuttaa kiihtyvällä tahdilla ilmastoa ja ympäristöä, mikä vaikuttaa kaikkien eliöiden elinolosuhteisiin. Yksi suurimmista haasteista onkin selviytyä muuttuvassa maailmassa. Kun elinympäristö muuttuu liikaa, on alueella elävien eläinlajien joko sopeuduttava tai etsittävä parempaa aluetta muualta. Pahimmillaan olosuhteiden muuttuminen voi johtaa elinympäristökatoon ja lajin sukupuuttoon. Vain ihminen voi muuttaa tätä vääjäämättömältä tuntuvaa kehitystä. Väitöskirjassani tutkin, kuinka ilmaston muuttuminen ja ihmisen toimesta tapahtunut ympäristön muokkaus ovat vaikuttaneet metsäkanalintuihin ja piennisäkkäisiin (erityisesti metsäjänis ja rusakko), ja pohdin näiden eläinten tulevaisuudennäkymiä niin Suomessa kuin muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla. Tutkin kuinka erilaiset sääolosuhteet ja elinympäristön muokkaus sekä niiden yhteisvaikutukset näkyvät lajien lisääntymismenestyksessä ja populaatiokoon kehityksessä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa hyödynnän Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskentojen pitkäaikaisaineistoja, jotka ovat kansainvälisestikin ainutlaatuisia ekologisen tutkimuksen tietolähteitä. Liitän aineistoihin lisäksi aikasarja-aineistoja mm. elinympäristöjen (Luke, Suomen ympäristökeskus) ja sääolosuhteiden muutoksista (Ilmatieteen laitos) ja sovellan uusimpia ekologisten aineistojen analysointimenetelmiä, kuten Prof. Ovaskaisen kehittämää Hierarchical Models of Species Communities -menetelmää, joka on erinomainen ja yksi tarkimmista menetelmistä saada aikaan ennusteita lajien reaktioista ilmastoon ja maankäyttöön. Eläinten onnistunut suojelu vaatii, että ymmärrämme niiden tarpeita ja vasteita elinympäristön suhteen sekä lajikohtaisesti että lajin elinkierron eri vaiheissa. Tarkoituksena on kartoittaa uhkakuvia, mutta myös löytää ratkaisuja ja saada uusia näkökulmia eläinten ja ympäristön suojeluun. Luonnon monimuotoisuus, ympäristön kestävä hyödyntäminen sekä ilmastonmuutos ovat nyt ajankohtaisempia aiheita kuin koskaan aikaisemmi