Keskitymme tässä artikkelissa ylikansallisen tuotannon aiheuttamien asvihuonekaasupäästöjen oikeudelliseen jäsennykseen. Esitämme modernin arvoketjuteorian tarjoavan hyödyllisen heuristisen työkalun, joka mahdollistaa lukuisista yksittäisistä palasista koostuvan ylikansallisen tuotantorakenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen hahmottamisen yhtenä hallittavana kokonaisuutena. Tyypittelemme arvoketjupäästöjen oikeudellisen rakenteen kolmeen osaan, jotka ovat yritysten yksityisen hallinnan instrumentit (esim. carbon pact -sopimukset), julkinen sääntely (esim. raportointi- ja huolellisuusvelvoitteet) ja yksityinen vastuu (esim. vahingonkorvausoikeudenkäynnissä todettu vastuu konsernin tai toimitusketjun kasvihuonekaasupäästöistä). Tämä oikeudellinen hahmotus tarjoaa viitekehyksen, joka mahdollistaa ylikansallisen tuotannon arvoketjupäästöjen syvemmän integroimisen kansainväliseen, alueelliseen ja kansalliseen ilmastojärjestelmään. Arvoketjupäästöjäsennys monipuolistaa myös varhaisempaa ja helpommin kohdennettavaa perinteistä ”kestävyysvastuuta” ja tarjoaa siten näkymän kestävän velvoiteoikeuden tulevaisuuteen

The apportionment of greenhouse gas emissions from transnational production to specific private actors, to say nothing of related governance, regulatory and liability issues, poses a challenge for the current, primarily state-centric approach to climate change mitigation. The current approach, allocating emissions to sites of production, has been criticized for not reflecting the reality of transnational consumption or control of production. We propose that global value chain theory provides a useful heuristic tool for the legal conceptualization of greenhouse gases from a holistic, transnational production perspective as a crucial complement to current state-centric approaches. Using global value chain theory as our starting point, we show how emissions from transnational production constitute a phenomenon that can be tackled on the level of law through a combination of private governance, regulation and private law doctrine.