• Energy Research
• Finnish close
• Natural Resources Institute Finland close

A preliminary study of the content and regional variation in the activity of nature-based entrepreneurship was launched in 1999, coordinated by the Agricultural Research Centre of Finland and in cooperation with the Institute for Rural Research and Training of the University of Helsinki. The publication at hand is concerned with the part evaluating the network and cluster economy of nature-based entrepreneurship. The significance of such a study is enhanced by the fact that the process started in Finland with cluster funding and support of the cluster programme of the Ministry of the Environment. The concepts of networking, network economy and cluster economy are linked to the realisation of the programme. However, these concepts have not been defined further either in the general discussion or in national economic, regional or social research as a whole. This is especially true for small-scale entrepreneurship and its link to other regional or social economy and to environmental policy in a new operational strategy, such as nature-based entrepreneurship. In Finland, the use of natural resources is controlled by large clusters. The network economy is nature-based entrepreneurship centres on small enterprises and is more efficient in its own operational environment, in local and often communal structures, than required by the operational environment of a large cluster. In addition, the large clusters are forced to concentrate to an increasing degree on their core business, which leaves ample space for a network economy. This is where nature-based entrepreneurship should aim. In this process, the economy of work and entrepreneurship is linked to the local market on the local level, not to arbitrary combined market entities, which may in the future cease to have a real counterpart in a global economy. The experience gained in the preliminary study recommends setting up the nature-based entrepreneurship cluster in a way relying more on operational models for small scale entrepreneurship known from rural history and ...

v ; ok

v ; ok

v ; ok

v ; ok

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi. Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina. Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja, jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia. Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan ...

W-Fuel-hankkeen tavoitteena oli edistää biokaasuntuotantoa ja biometaanin liikennekäyttöä. Hankkeessa laadittiin neljälle kohdealueelle Suomessa ja kahdelle Virossa suunnitelmat vuodelle 2020 biojätteen määrän vähentämiseksi, biokaasuntuotannon edistämiseksi ja biometaanin liikennekäytön edistämiseksi. Hankkeen tulosten mukaan ruokajätteen vähentäminen 30 % vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä vähentäisi Turun, Salon ja Kymenlaakson seuduilla kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä yli 100 000 tonnia hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna (CO2-ekv) ja säästäisi jätteentuottajien rahaa noin 230 /asukas vuonna 2020. Tulokset osoittavat, että jätteen synnyn ehkäisy hillitsee ilmastonmuutosta ja on myös taloudellisesti kannattavaa. Turun, Salon ja Kymenlaakson alueilla biomassasta voitaisiin tuottaa yhteensä noin 2,8 TWh biokaasuenergiaa. Tämä vastaa noin 250 000 henkilöauton vuosikulutusta. Paikkatietojärjestelmän perusteella tehdyn biomassojen paikannuksen ja laitoskoon optimoinnin perusteella alueille voitaisiin rakentaa lähes 50 biokaasulaitosta, joiden kapasiteetti on 2,1 8,4 MW. Laitokset voisivat tuottaa energiaa noin 1,9 TWh, joka vastaa lähes 40 % alueiden henkilöautoliikenteen kulutuksesta. Toteuttamalla kaikki suunnitellut biokaasulaitokset ja tuottamalla niistä liikenteen polttoainetta voidaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentää Turun, Salon ja Kymenlaakson seuduilla noin 430 000 tonnia CO2-ekv. Sama määrä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin poistamalla noin 100 000 fossiilista polttoainetta käyttävää henkilöautoa liikenteestä. Tulokset osoittavat myös, että biometaanin tuotanto jätemateriaaleista on taloudellisesti kannattavaa, ja joissain tapauksissa biometaanin tuotanto voidaan kattaa raaka-aineesta saatavilla porttimaksuilla. Suurin biokaasun tuotantopotentiaali on maatalouden biomassoilla. Hankkeen tulosten mukaan maatalousmateriaaleista tuotetun biometaanin tuotantokustannus on alle 96 /MWhth. Se tarkoittaa, että biometaanin tuotanto maatalousmassoista on kannattavaa, jos kaasuautoilu alkaa ...

v ; ok

v ; ok